Tuntuipa hyvältä tulla kotiin sairaalasta, jossa olin jo 5 vuorokautta. Menin torstaina tajuttomaksi enkä pystynyt puhumaan enkä liikkumaan. No, aivoinfarkti kuulemma oli, mutta epilepsialääkettä nyt aloitettiin. Olen aivan mustelmilla, kun ottivat verikokeita enkä itse pystynyt niitä painamaan. Ja maanantaina taas pitäisi mennä verikokeisiin terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Niin ja Marevan lääkityskin oli liian paksua eli siis veri oli liian paksua, mutta nyt on aivan hyvä, mutta sitäkin seurataan nyt tarkoin.
Olen erittäin tyytyväinen hoitoon, joka siellä oli, sillä minä sain levätä. Tänään ottivat vielä magneettikuvauksenkin, josta tulee vastaus sitten myöhemmin. Mutta oli niin ihanaa tulla kotiin, kun kaikki pojat ottivat minut niin hyvin vastaan nuolemalla ja Dannykin on tuossa vierelläni nukkumassa. Kaipa heillä on ollut ikävä minua! Nyt olen hyvissä käsissä ja tiedän, että jos jotain tulee, niin sinne vaan menen ja heillä on nyt tietoja minusta.
Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti