Olisihan tässä paljonkin tekemistä, kun vaan jaksaisin. No, ensimmäiseksi laitan uudestaan nuo langat järjestykseen eli muovilaatikoihin, joihin saa mahtumaankin enemmän kuin noihin koreihin. Nyt pitäisi jo päästä kutomaankin jotain.
Viime yönäkään en kovin montaa tuntia nukkunut eli en voinut pitää maskiakaan naamallani, mutta ainahan voin päivälläkin levätä. Lepohan se on se paras lääke! Sairaalassa sainkin levätä jatkuvasti eikä kukaan komennellut minnekään. On ajat ja tavat muuttuneet kovin vuosien saatossa.
Mutta huomenna juhlimme lokakuuta, joka on meillä juhlakuukausi ja siitä nautimme, miten vain suinkin voimme. Ja haudoillekin pitäisi vielä päästä viemään nuo kanervat.
Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein leppoisaa lauantaita ja syyskuun viimeistä päivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti