Viime yö oli taas vaikeampi, kun särki joka paikkaa ja sormiakin enkä voinut liikkua enkä ottaa edes maskia naamaani. Mutta onneksi Josef tuli viereeni ja otti käteni tassujensa väliin ja näin sain jonkin aikaa aina nukuttuakin.
No, eilen saimme nuket jo tännekin minun huoneeseeni paikoilleen ja jopa lepotuolinkin sain, joten nyt voin aloittaa kutomisenkin ja tehdä nukeilleni vaatteita aina pienimmästä isoimpaan asti.
Täällä on niin rauhallista asua ja on tosi hyvin rakennettu tämä talo, joten ei kuulu naapureistakaan mitään ääntä. Tämä oli tosi hyvä päätös tulla tänne omaan rauhaan ja kauniiseen luontoon ja meren äärelle ja ennen kaikkea lasteni lähelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti