Minä olen pitkällä antibioottikuurilla, kaksi viikkoa, tuon ruusun takia, joten ulos ei tarvi nenäänsä pistää ja täällä kotosallakin teen mitä jaksan ja sitten välillä lepäilen vaan toivossa, että tämä ruusukin paranee vielä.
Mutta kylläpä muistuu mieleeni ne ihanat lapsuuden joulut, kun olimme kaikki yhdessä ja lauloimme joululauluja ja saimme paljon lahjoja. Nyt mennään vain päivä kerrallaan ja tänään on 17 vuotta siitä, kun rakas äitini nukkui ikiuneen ja pääsi isän ja kaikkien rakkaitten luokse. Vieläkin ikävöin heitä kaikkia, kun olen täällä vaan niin yksin. No, onneksi saimme viettää kaksi vuotta Espanjassa ja sieltä tuli ikkunani taakse kultainen Danny kissa juuri tänään ja kaksi vuotta sitten. Hän jäi meille ja on rakkaani lähettämä jouluenkeli!
No nyt näyttää siltä, että nettiyhteys ei oikein toimi, joten kuvia sitten myöhemmin.
Toivotan teille kaikille oikein ihanaa Tapaninpäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti